Milloin tavaroiden tai palveluiden myynnistä pitää maksaa veroa?

lankakera

Meinaatko myydä tekemiäsi tuotteita pienimuotoisesti? Tarjoatko palveluksiasi, kuten siivousta, kaupassa käyntiä tai hierontaa tuttaville sopuhintaan? Milloin näistä pitää maksaa veroa? Ja mitä veroa?

5.000 euron verovapaa raja tuloverotuksessa

Voit myydä omassa tai perheesi käytössä olleita (tavanomaisia) tavaroita verotta, jos myynnistä saatu voitto on yhteensä enintään 5.000 euroa vuodessa. Tämä koskee siis käytettyjä tavaroita, joiden tavallisin myyntipaikka on jonkinlainen kirpputori. Verovapaus ei siis koske uusia myyntiin tehtyjä tavaroita, kuten vaatteita, villasukkia, puutöitä tms.

Käytössäsi olleita tavaroita voit siis myydä verotta, jos myyntivoitto ei ylitä 5.000 euroa. Myyntivoittoa syntyy, kun myyt tavarasi kalliimmalla kuin olet ostanut. Jos myyntivoitto on yli 5.000 euroa, maksat rajan ylittävästä osasta veroa.

Myyntiin tarkoitetut tavarat ja palvelut

Jos aiot valmistaa vaikkapa villasukkia myytäväksi, maksat myyntivoitosta veron. Em. 5.000 euron raja ei siis koske tällaista toimintaa. Toimit tulonhankkimistarkoituksessa, joten maksat voitosta tuloveroa. Myyntihinnasta voit vähentää siihen kohdistuvat kulut. Villasukkatapauksessa kuluja olisivat ainakin langat ja puikot, jos prässäät sukat, niin silitysrauta ja -lauta olisivat myös vähennettävissä. Jos myyt tuotteitasi internetissä jollakin kauppapaikalla, voisit vähentää tietokone-, netti- ja postituskulut.

Kaikenlainen palveluiden myynti on veronalaista. Jos tarjoat hierontaa kavereillesi pientä maksua vastaan, on tulo veronalaista. Myyjän tai palveluntarjoajan ikä ei vaikuta asiaan, vaan jos 13-vuotias lapsesi tekee naapuruston lumityöt, ovat siitä saadut korvaukset veronalaista tuloa.

Jos tarjoat palveluita, voi myös ostajalle tulla velvoitteita. Riippuen, onko kyse palkasta tai yrittäjälle maksettavasta työkorvauksesta, voi maksaja olla velvollinen perimään ja tilittämään korvauksesta veroja sekä sosiaaliturvaan ja vakuutuksiin liittyviä maksuja.

Arvonlisäverotuksessa raja on 10.000 euroa

Arvonlisäveroa ei tarvitse maksaa, jos myynti on alle 10.000 euroa vuodessa.  ALV:n joutuu maksamaan takautuvasti, jos 10.000 euron raja ylittyy. Siksi kannattaakin rekisteröityä ALV-velvolliseksi, jos on mahdollista, että raja ylittyy. Tällöin saat myös vähentää ostoihin sisältyvän ALV:n ja jos vähennettävää ALV:a on enemmän kuin maksettavaa, saat palautusta.

Jos olet rekisteröitynyt ALV-velvolliseksi, mutta myyntisi jää alle 10.000 euroa, saat maksamasi ALV:n kokonaan takaisin, kun haet huojennusta. Maksamastasi ALV:sta voit saada osan takaisin aina siihen saakka, kunnes liikevaihto ylittää 30.000 euroa.

5 väärinymmärrystä julkisista verotiedoista

Tänään tulivat julkiseksi viime vuoden verotiedot. Julkisen tulomässäilyn keskellä usein unohdetaan muutama pikkujuttu.

1 Julkinen tulotieto kertoo palkan suuruuden

Ei kerro. Julkista on verotettavan ansiotulon määrä. Tämä tarkoittaa, että ansiotulosta on vähennetty esimerkiksi matkakulut ja muut tulonhankkimisesta johtuvat kulut. Pakolliset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut n. 7 % on myös vähennetty. Ansiotuloon voi myös sisältyä esim. osinkotuloja, eläkkeitä tai etuisuuksia (sairauspäiväraha tai vanhempainraha). Kenenkään palkkatuloa ei voi siis suoraan nähdä julkisista tiedoista.

2 Miljoonakaupat tehneen yrittäjän saama myyntihinta

Myyntihinta ei selviä julkisista tiedoista. Myös pääomatuloista julkaistaan vain verotettava määrä eli vähennykset on julkaistusta tiedosta vähennetty. Esimerkiksi kun Pirkko myy yrityksensä 6 miljoonalla eurolla ja hän on omistanut yrityksen sitä ennen yli 10 vuotta, verotettavaa tuloa on maksimissaan 3,6 miljoona euroa. Koska luovutusvoitosta saa vähentää hankintameno-olettaman 40 %.
Pääomatuloissa on luovutusvoittojen lisäksi esimerkiksi vuokratulot, osingot ja puunmyyntitulot.

3 Urheilijan saamien palkkioiden suuruus

Verotettava tulo ei kerro urheilijan tulotasosta juuri mitään. Urheilijat voivat rahastoida tulojaan valmennusrahastoon tai rahastoon, josta voivat nostaa niitä urheilu-uran päättymisen jälkeen. Myös urheilijat saavat vähentää tuloistaan niiden hankkimisesta johtuneet kulut. Lisäksi urheilijat voivat saada verovapaita valmennus- ja harjoitteluapurahoja.
Urheilijoiden ulkomailta saadut tulot ovat usein Suomessa verovapaita, joten ne eivät näy verotiedoissa.
Lisäksi jotkut urheilijat ovat yhtiöittäneet toimintansa, jolloin palkkiot menevät urheilijan sijasta yritykselle.

4 Veroprosentin pitäisi olla samoilla tuloilla sama

Veron määrä on julkinen tieto, johon vaikuttaa hyvin moni seikka ja voi samoilla tuloilla poiketa huomattavasti jo senkin takia, että kunnilla on omat veroprosenttinsa. Veron määrä ei kerro kokonaisveroprosentista, koska julkaistava tulotieto on verotettava tulo, josta vähennykset on jo tehty.
Erityisesti, jos tuloja on ulkomailta, on sillä suuri vaikutus veroprosenttiin Suomessa. On ulkomaan tuloja, jotka otetaan huomioon veroprosenttia määritettäessä eli käytännössä ne nostavat veroprosenttia, vaikkei niitä täällä verotettaisikaan. Lisäksi on mahdollista, että tuloja on jo verotettu ulkomailla, mutta sen lisäksi ne verotetaan Suomessa. Tällöin ulkomaille maksettu vero hyvitetään Suomessa menevästä verosta.
Meillä on myös kotimaisia verosta tehtäviä vähennyksiä, kuten kotitalousvähennys.

5 Osakeyhtiön voitollinen tulos ja 0-vero on merkki verokikkailusta

Ei ole. Suurimmassa osassa voitollinen tulos on kuitattu edellisten vuosien tappioilla. Henkilöistä poiketen osakeyhtiöiden verotiedot pääsee katsomaan internetistä vero.fi:stä. Sinne vain vakoilemaan!